Skip to content

Vapaat radikaalit – mitä ne ovat ja miksi niistä puhutaan?

Oletko joskus kuullut puhuttavan vapaista radikaaleista tai oksidatiivisesta stressistä? Nämä termit vilahtelevat usein terveysuutisissa ja ravintolisämainoksissa. Mutta mitä vapaat radikaalit oikeastaan ovat, ja miksi niistä kannattaa tietää?

Mitä ovat vapaat radikaalit?

Vapaat radikaalit ovat pieniä, hyvin reaktiivisia molekyylejä, joita syntyy kehossa jatkuvasti. Niillä on pariton elektroni, mikä tekee niistä epävakaita – ja siksi ne pyrkivät varastamaan elektronin jostain toisesta molekyylistä. Tämä voi aiheuttaa ketjureaktion, joka vahingoittaa soluja.

Vaikka kuulostaa pahalta, vapaat radikaalit eivät ole pelkästään haitallisia. Ne ovat osa elimistön normaalia toimintaa ja syntyvät esimerkiksi, kun keho tuottaa energiaa tai torjuu bakteereita ja viruksia. Myös ulkoiset tekijät, kuten tupakointi, ilmansaasteet ja UV-säteily, voivat lisätä vapaiden radikaalien määrää kehossa (Lobo et al., 2010).

Oksidatiivinen stressi – kun tasapaino järkkyy

Normaalisti keho pitää vapaiden radikaalien määrän kurissa antioksidanttien avulla. Ongelma syntyy silloin, kun vapaita radikaaleja syntyy liikaa tai antioksidantteja on liian vähän. Tätä tilaa kutsutaan oksidatiiviseksi stressiksi.

Oksidatiivinen stressi voi ajan myötä vaurioittaa soluja ja edesauttaa monien sairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien, syövän, tyypin 2 diabeteksen ja hermoston rappeutumissairauksien, kuten Alzheimerin taudin, kehittymistä (Valko et al., 2007; Betteridge, 2000).

Esimerkiksi sydänsairauksissa yksi keskeinen tekijä on ”paha” LDL-kolesteroli, joka hapettuu vapaiden radikaalien vaikutuksesta ja alkaa kertyä verisuonten seinämiin. Tämä voi johtaa valtimoiden kovettumiseen eli ateroskleroosiin (Steinberg, 1997).

Keho taistelee – apuna antioksidantit

Onneksi keho ei ole puolustuskyvytön. Sillä on oma tehokas puolustusjärjestelmä, joka koostuu antioksidanteista. Nämä aineet pystyvät ”lahjoittamaan” vapaille radikaaleille elektronin ilman, että ne itse muuttuvat vaarallisiksi. Näin ne pysäyttävät haitallisen reaktion.

Antioksidantteja keho tuottaa itse, mutta niitä saadaan myös ravinnosta. Hyviä lähteitä ovat esimerkiksi:

  • Marjat (mustikat, puolukat, vadelmat)
  • Vihreä tee
  • Tumma suklaa
  • Kasvikset ja hedelmät (erityisesti C- ja E-vitamiinia sisältävät)
  • Täysjyväviljat ja pähkinät

Tutkimuksissa on havaittu, että monipuolinen, kasvispainotteinen ruokavalio voi vähentää oksidatiivista stressiä ja suojata soluja vaurioilta (Riso et al., 2013; Scalbert et al., 2005).

Entä ravintolisät – kannattaako niitä käyttää?

Moni ajattelee, että mitä enemmän antioksidantteja, sen parempi. Mutta tämä ei pidä täysin paikkaansa. Vaikka antioksidantit ovat tärkeitä, liiallinen käyttö ravintolisien muodossa ei ole automaattisesti hyödyllistä – ja voi joissain tapauksissa olla jopa haitallista.

Esimerkiksi suurten C- ja E-vitamiinilisien käyttö ei ole tutkimusten mukaan estänyt sydänsairauksia tai syöpää. Joissain tutkimuksissa on havaittu jopa lievää kuolleisuuden nousua tietyissä väestöryhmissä (Bjelakovic et al., 2007).

Toisin sanoen: parhaat antioksidantit tulevat ruoasta, ei purkista.

Liikunta ja stressi vaikuttavat myös

Liikunta on hyvä esimerkki siitä, miten vapaat radikaalit eivät aina ole haitallisia. Kun liikut, keho tuottaa enemmän vapaita radikaaleja, mutta samalla se vahvistaa omia antioksidanttijärjestelmiään. Kohtuullinen liikunta toimii siis kuin ”harjoitus” kehon suojamekanismeille (Ristow & Schmeisser, 2011).

Sen sijaan jatkuva henkinen tai fyysinen stressi voi lisätä oksidatiivista kuormaa. Siksi myös lepo, palautuminen ja hyvä unenlaatu ovat tärkeitä.

Tasapaino on tärkeintä

Vapaat radikaalit eivät ole pelkästään pahiksia – ne ovat osa normaalia kehon toimintaa. Ongelmat alkavat vasta silloin, kun niitä syntyy liikaa tai puolustusjärjestelmät eivät toimi kunnolla.

Hyvä uutinen on, että voit vaikuttaa asiaan itse:

  • Syö monipuolisesti ja kasviksia runsaasti
  • Liiku säännöllisesti mutta älä polta itseäsi loppuun
  • Vältä tupakointia ja liiallista alkoholia
  • Nuku riittävästi ja vältä pitkäaikaista stressiä

Näillä keinoin autat kehoasi pitämään vapaiden radikaalien ja antioksidanttien välisen tasapainon kunnossa – ja samalla tuet terveyttäsi pitkällä aikavälillä.

Lähteet

  • Lobo V. ym. (2010): Vapaat radikaalit ja antioksidantit ihmiskehossa
  • Betteridge D. (2000): Oksidatiivinen stressi ja sen merkitys
  • Steinberg D. (1997): LDL-kolesteroli ja valtimoiden kalkkeutuminen
  • Valko M. ym. (2007): Vapaiden radikaalien vaikutus sairauksiin
  • Riso P. ym. (2013): Polyfenolien vaikutus oksidatiiviseen stressiin
  • Bjelakovic G. ym. (2007): Ravintolisät ja kuolleisuus
  • Ristow M. & Schmeisser S. (2011): Liikunnan hyödyllinen stressi
  • Scalbert A. ym. (2005): Polyfenolit ruoassa
Lue lisää meidän tuotteista
Tarjoukset ja uutuudet

Tilaa Rimitan uutiskirje

Saat 10% alennuskoodin sähköpostiisi

[]